Tuoreen, lähes 5 500 suomalaiselta aikuiselta kerättyyn väestöaineistoon perustuvan tutkimuksen1 perusteella noin 11 % miehistä ja 10 % naisista kantaa perinnöllisesti kohonnutta lipoproteiini(a) eli Lp(a) -pitoisuutta. Kohonnut Lp(a) on itsenäinen, geneettinen ja eliniän mittainen sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin, riskitekijä, jota ei voi alentaa elämäntavoilla2. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Novartis Finland Oy yhdessä Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa THL:n Terve Suomi -aineistosta.
Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy3 ja näiden sairauksien ennaltaehkäisy on yksi kansanterveydellisesti merkittävimmistä haasteista. Yleisesti tunnettuja riskitekijöitä sydän- ja verisuonisairauksille ovat esimerkiksi korkea kolesteroli tai verenpaine, diabetes, tupakointi ja verenpaine. Elämäntavoilla voi vaikuttaa osaan riskitekijöistä, mutta osalla suomalaisista on myös geneettisesti kohonnut riski sairastua sydän- ja verisuonisairauteen. Yksi tällainen tekijä on kohonnut lipoproteiini(a) eli Lp(a), jonka esiintyvyyttä ja yhteyttä perinteisiin riskitekijöihin tässä tutkimuksessa selvitettiin.
“Sydän ja verisuonitaudit ovat edelleen suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja siksi jokainen uusi tieto näiden riskitekijöistä vie meitä kohti tehokkaampaa ennaltaehkäisyä. Mitä paremmin tunnistamme näiden sairauksien riskiä lisäävät tekijät, sitä täsmällisemmin voimme kohdentaa ehkäisevät toimet ja tukea suomalaisten terveyttä vaikuttavammin läpi elämän”, sanoo dosentti Annamari Lundqvist THL:stä.
Lp(a) on geneettisesti määräytyvä riskitekijä, jota ei voi alentaa elämäntavoilla
Lp(a) on LDL-kolesterolin eli ns. huonon kolesterolin kaltainen lipoproteiini, jonka tiedetään myötävaikuttavan ateroskleroosiin eli valtimoiden ahtautumiseen, mikä puolestaan voi johtaa sydäninfarktiin tai aivoinfarktiin2. Kohonneen Lp(a):n raja-arvo on Dyslipidemian Käypä hoito -suosituksen mukaan 500 mg/L, mikä vastaa noin 125 nmol/L4. Tämä tarkoittaa, että valtimotaudin riski on suurentunut henkilöillä, joiden Lp(a)-arvo on tätä korkeampi. Riski sairastua sydän- ja verisuonitautiin on sitä korkeampi, mitä suurempi Lp(a)-pitoisuus on ja lisäksi riski voi kasvaa, jos henkilöllä on muita sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä, kuten korkea LDL-kolesteroli tai verenpaine, diabetes tai jos henkilö tupakoi. Lp(a):n pitoisuus elimistössä määräytyy lähes täysin perimän perusteella, eikä sitä voida merkittävästi muuttaa ruokavaliolla, liikunnalla tai muilla elintapatekijöillä. Siksi tutkimuksessa korostetaankin tarvetta tunnistaa henkilöt, joilla on kohonnut Lp(a), ja vahvistaa muiden muokattavissa olevien riskitekijöiden hoitoa osana ennaltaehkäisyä. Koska arvo ei muutu merkittävästi elinaikana, sen mittaaminen kerran elämässä riittää.
“Lp(a)-arvon mittaaminen kerran elämässä voisi parantaa riskinarviota ja tukea valtimotautien ennaltaehkäisyä. Sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolinsyy, ja kohonneen Lp(a):n tunnistaminen antaa lisämahdollisuuden ennaltaehkäisyn parantamiseen. Tuloksemme osoittavat, että kohonnut Lp(a) koskettaa suurta ihmisjoukkoa Suomessa, eli noin joka kymmenettä henkilöä”, sanoo dosentti Alpo Vuorio, Helsingin yliopistosta.
Lp(a) toimii itsenäisenä riskitekijänä
Tutkimuksen1 keskeisenä havaintona kohonnut Lp(a) (≥125 nmol/L vastaa noin 500 mg/L) löydettiin 11 % miehistä ja 10 % naisista. Keskimääräinen Lp(a)-pitoisuus oli 42 nmol/L sekä miehillä, että naisilla. Dyslipidemia (korkea LDL-kolesteroli tai triglyseridit tai matala HDL-kolesteroli) on yleisempää korkean Lp(a):n ryhmässä verrattuna matalan Lp(a):n ryhmään:
– Miehillä dyslipidemiaa esiintyi 88 %:lla korkean Lp(a):n ryhmässä vs. 78 %:lla matalan Lp(a)n ryhmässä
– Naisilla dyslipidemiaa esiintyi 79 %:lla korkean Lp(a):n ryhmässä vs. 73 %:lla matalan Lp(a)n ryhmässä
Kohonneella Lp(a):lla ei havaittu yhteyttä muiden sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden, kuten verenpaineen, glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden tai keskivartalolihavuuden esiintymiseen. Henkilöt, joilla Lp(a) oli kohonnnut, olivat hieman useammin tietoisia dyslipidemiastaan ja myös useammin lääkehoidolla, vaikka he eivät tienneetkään omasta Lp(a)-arvostaan.
Tutkijoiden mukaan tulokset kertovat, että Lp(a) toimii itsenäisenä riskitekijänä, mutta se ei näytä liittyvän muihin yleisiin sydän- ja aineenvaihduntatautien tekijöihin.
Tulokset koskettavat kymmenesosaa suomalaista
Suomalaisilla kohonneen Lp(a):n esiintyvyys on tutkimuksen mukaan noin puolet monien muiden Euroopan maiden tasosta, joissa 20–30 % väestöstä ylittää vastaavan raja-arvon1. Tästä huolimatta sydän- ja verisuonitautien tautitaakka Suomessa on edelleen huomattava5 ja sydän- ja verisuonitaudit ovat suomalaisten yleisin kuolisyy3. Kansanterveyden näkökulmasta tutkimus korostaa kahta keskeistä tarvetta. Kun kohonnut Lp(a) tunnistetaan, tukee se kokonaisvaltaisen riskiarvion tekemistä ja samalla korostaa niiden riskitekijöiden, joihin voimme elintavoilla tai lääkityksellä vaikuttaa, parempaa hallintaa. Toisena tekijänä korostuu parempi tietoisuus kolesterolista ja tehokkaampi LDL-kolesterolin hoito, sillä niin tietoisuus dyslipidemiasta kuin lipidien hallinta oli usein puutteellista niin matalan- kuin korkean Lp(a):n omaavilla.
Tutkimusmenetelmä lyhyesti
Tutkimus pohjautuu Terve Suomi 2023 -väestötutkimukseen, joka on kattava otos yli 20-vuotiaista Suomalaisista. Mukana oli 5 484 aikuista, joille tehtiin terveystarkastus ja -kysely sekä kerättiin tietoja kansallisista rekisereistä. Tutkittavilta kerättiin verinäytteet ja mitattiin sydän- ja verisuonitautien riskitekijät osana terveystarkastusta. Lp(a) analysoitiin standardoidulla immunoturbidimetrisellä menetelmällä. Tutkimuksen toteuttivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Novartis Finland Oy yhdessä Helsingin yliopiston ja Wihurin tutkimuslaitoksen tutkijoiden kanssa THL:n Terve Suomi -aineistosta.
Tutkimuksen keskeiset havainnot
• Keskimääräinen Lp(a): 42 nmol/l
• Kohonnut Lp(a) ≥125 nmol/L (vastaa noin 500 mg/L): 11 % miehistä, 10 % naisista
• Dyslipidemia (eli esim. korkea LDL-kolesteroli tai muu rasva-aineenvaihdunnan häiriö) on yleisempää korkean Lp(a):n ryhmässä verrattuna matalan Lp(a):n ryhmään:
– 88 % vastaan 78 % miehillä
– 79 % vastaan 73 % naisilla
• Korkealla Lp(a):lla ei havaittu yhteyttä muihin kardiometabolisiin riskitekijöihin, kuten verenpaineeseen, glukoosiaineenvaihduntaan tai keskivartalolihavuuteen
• Henkilöt, joilla Lp(a) oli korkea, olivat hieman useammin tietoisia dyslipidemiastaan ja myös useammin lääkehoidolla, vaikka he eivät tienneet omasta Lp(a)-arvostaan
Lisätietoja:
Vastuukirjoittaja:
Annamari Lundqvist, dosentti, hankejohtaja, THL
sähköposti: [email protected]
puh. +358 40 672 0771
Alpo Vuorio, dosentti, erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto
sähköposti: [email protected]
puh. +358 50 500 4507
Liisa Wilkman, viestintäjohtaja, Novartis Finland Oy
sähköposti: [email protected]
puh. +358 40 745 7007
Lähteet:
1. Vuorio A ym. Lipoprotein(a) levels in Finnish adults: Distribution and associations with other cardiovascular risk factors and their awareness and control. Lipids in Health and Disease 2026 https://doi.org/10.1186/s12944-026-02938-x
2. Vuorio A ym. Lipoproteiini (a):n suurentunut pitoisuus on ateroskleroottisen valtimotaudin riskitekijä, jonka tehokas hoito mahdollistuu uusilla täsmälääkkeillä. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2020;136(19):2107-15
3. Tilastokeskus, kuolemansyyt 29.10.2025 Saatavilla osoitteessa: https://stat.fi/fi/julkaisu/cm1hpml422cs407w5gxletx47
4. Dyslipidemiat. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Sisätautilääkärien Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2022 (viitattu 17.03.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
5. Terveyden ja Hyvinvoinnin Laitos, Sydänrekisterin raportti 25.11.2025. Saatavilla osoitteessa: https://www.thl.fi/kansallisten-laaturekisterien-raportit/sydanrekister…;