Immunologinen trombosytopenia (ITP) on autoimmuunisairaus, jossa trombosyyttien eli verihiutaleiden määrä veressä vähenee aiheuttaen vuototaipumuksen.1

Sairauden syytä ei vielä täysin tunneta. ITP on yleinen aikuisilla ja iäkkäillä ihmisillä.1

ITP:ssa elimistön puolustusjärjestelmä tuhoaa verihiutaleita verenkierrossa, maksassa ja pernassa sekä estää niiden normaalia tuotantoa luuytimessä.1 Tämä johtuu B-solujen tuottamista vasta-aineista ja T-solujen sytotoksisuudesta.2

Osalla potilaista myös verisuonitukostaipumus on lisääntynyt.1

Idiopaattinen trombosytopenia saattaa uusiutua ja muuttua krooniseksi eli pitkäkestoiseksi.3

Immunologisen trombosytopenian oireet

Immunologisen trombosytopenian oireita ovat etenkin lisääntynyt mustelmataipumus, pienet verenpurkaumat iholla sekä limakalvovuodot. Vuototaipumus ilmenee esimerkiksi runsaina ja pidentyneinä kuukautisvuotoina tai haavojen tihkuttamisena.1 

Pienen trombosyyttimäärän seurauksena voi tulla myös nenä- tai ienverenvuotoa. Hyvin vaikeat vuodot ovat kuitenkin harvinaisia.3

Vuototaipumus on yleensä hankalin taudin akuuttivaiheessa, ja vuotoriskiä lisää yli 60 vuoden ikä sekä aiempi vuotohistoria.1

Potilailla saattaa esiintyä uupumusta, joka liittyy taudin aktiivisuuteen.1

Sairaus voi olla myös täysin oireeton.2

Immunologisen trombosytopenian toteaminen

Immunologinen trombosytopenia on usein oireeton ja todetaan sattumalöydöksenä esimerkiksi terveystarkastuksen yhteydessä.2

Primaarin ITP:n diagnostiikka perustuu pseudotrombosytopenian ja muiden trombosytopenioiden syiden poissulkuun.2 Tätä varten tehdään verikokeita ja röntgentutkimuksia.3

Primaari ITP todetaan silloin, kun verihiutaleiden arvo on alle 100 x 109/l immunologisesta syystä ilman muuta selittävää sairautta tai tilaa.2

Yli 60-vuotiailta otetaan myös luuydinnäyte, ellei trombosytopenia reagoi ensilinjan hoidolle.

Immunologisen trombosytopenian hoito

Immunologisen trombosytopenian hoidon tavoitteena on ehkäistä verenvuodot ja stabiloida verihiutaleiden määrä turvalliseksi.1

Hoitoa suositellaan, jos hyvin pieneen verihiutalelukuun liittyy verenvuotoa tai sen vaara. Hoitoa saatetaan tarvita myös, jos ITP-potilas on menossa leikkaukseen tai muuhun toimenpiteeseen, jossa verihiutaletason pitää olla riittävän korkea verenvuotovaaran vähentämiseksi.3

Verenvuotoriski on merkittävä erityisesti tuoreessa taudissa, kun verihiutaleiden määrä on alle 10 × 109/l. Tällöin hoidon aloitus sairaalassa on tarpeen vuoto-oireista riippumatta.1

Verenvuotojen hillitsemiseksi käytetään yleensä hyytymistä edistäviä lääkkeitä. Verihiutaletason nostamiseksi käytetään ensisijaisesti kortisonia suurilla annoksilla.3

Myös pernan poistoa saatetaan harkita. Jos lääkkeet eivät tehoa tarpeeksi, pernaa ei voida poistaa tai sen poistamisesta huolimatta verihiutaleluku jää liian pieneksi, voidaan lääkityksellä lisätä verihiutaleiden tuotantoa luuytimessä.3

Lähteet: 
  1. Vänskä et al. Aikuisten immunologinen trombosytopenia ja sen uudet hoidot. Duodecim 2019; 135:1369–76.
  2. Suomen Hematologiyhdistys. ITP-hoitosuositus, 2019.
  3. Salonen, Jonna. Idiopaattinen trombosytopenia (ITP) eli itsesyntyinen verihiutaleniukkuus. Duodecim, Terveyskirjasto 2019.

FI2201277030