MS-tauti

MS-tauti on keskushermoston hajapesäkkeinen sairaus, jonka oireet aiheutuvat joko suoranaisesta hermokudoksen vauriosta tai tulehdusvälittäjäaineiden vaikutuksesta hermosoluihin. Taudin alkuperää ei tunneta vielä yksityiskohtaisesti, mutta autoimmuniteetin säätelyn häiriö ja sen aiheuttamat tulehdusmuutokset keskushermostossa (aivoissa ja selkäytimessä) vaurioittavat hermoratoja ja aivosoluja heikentäen siten fyysisiä toimintoja ja tiedonkäsittelyä.

Myös virusten osuutta taudin synnyssä on tutkittu paljon, mutta yksittäistä merkittävää taudin aiheuttajaa ei ole vielä kyetty tunnistamaan. Naisilla sairaus näyttäisi olevan jonkin verran yleisempää kuin miehillä. MS-tauti on nuorten ja työikäisten ihmisten sairaus ja MS-taudin ensioireet alkavat tavallisimmin 30 v. iässä.

Suomessa MS-tautiin sairastuu vuosittain arviolta noin 13/100 000 ja Suomessa yli 10 000 ihmisellä on MS-taudin diagnoosi (lähde www.neurorekisteri.fi).

MS-tauti vahingoittaa keskushermostoa (aivot ja selkäydin). Sairaudelle on tyypillistä tautimuutosten jakautuminen pesäkkeisesti ja sattumanvaraisesti. Tulehdusprosessi kohdistuu hermosolun myeliinituppeen. Yleisimmin MS-tauti vaikuttaa näköhermoissa, isojen aivojen syvissä osissa, pikkuaivoissa ja selkäytimessä. Sairaus kuitenkin säästää pitkälti muun elimistön: ihon, lihakset, luuston, sydämen, suoliston, virtsarakon ja sisäelimet, mutta saattaa aiheuttaa toiminnan häiriöitä näissäkin elimissä keskushermostollisen säätelyhäiriön johdosta. Rasituksen sietokyvyn aleneminen on myös tavallinen MS-taudin oire.

MS-tauti esiintyy yleisimmin ns. aaltomaisena tautimuotona, jolle ovat ominaisia ajoittain esiintyvät muutaman viikon kestävät pahenemisvaiheet, joista aiheutuu hermoston toimintahäiriöitä (näön heikkeneminen, voiman tai tunnon heikkous, huimaus). Tauti esiintyy yksilöllisesti ja voi myös olla hyvin lievä tai voimakkaasti etenevä. Aaltoileva eli relapsoiva taudin muoto (RRMS) muuttuu useimmilla ajan kuluessa ns. toissijaisesti eteneväksi eli sekundaaris-progressiviseksi tautimuodoksi( SPMS). Tässä vaiheessa näkyvät pahenemisvaiheet vähenevät pikkuhiljaa mutta sairaudesta johtuvia muita oireita voi esiintyä enemmän ja sairauden aiheuttama haitta lisääntyy. MS-taudista tunnetaan myös ns. ensisijaisesti etenevä muoto (PPMS) , johon voi myös kuulua pahenemisvaiheita, mutta toimintakyvyn vajaus etenee tasaisesti.

Sekä aaltoilevan, primaaristi etenevän että toissijaisesti etenevän aktiivisen taudin hoitoon on kehitetty lääkkeitä.

Nykypäivän lääkehoito on kehittynyt paljon ja kehittyy edelleen. Lääkehoitovaihtoehdot on porrastettu aktiivisen- ja erittäin aktiivisen MS-taudin hoidon lääkkeisiin .

Aktiivinen aaltomainen MS-tauti

  • beetainterferoni
  • dimetyylifumaraatti
  • glatirameeriasetaatti
  • okrelitsumabi
  • teriflunomidi

Erittäin aktiivinen aaltomainen MS-tauti

  • alemtutsumabi
  • fingolimodi
  • kladribiini
  • mitoksantroni
  • natalitsumabi
  • okrelitsumabi

Aktiivinen ensisijaisesti etenevä MS-tauti

  • okrelitsumabi

Aktiivinen toissijaisesti etenevä MS-tauti

  • siponimodi 

MS-taudin pahenemisvaiheita voidaan hoitaa käyttämällä suuriannoksista metyyliprednisolonihoitoa. Vaikeiden akuuttien pahenemisvaiheiden hoitoon on myös muita keinoja. MS-taudin itsehoitoon kuuluvat hyvästä yleisterveydestä huolehtiminen, liikunta, terveellinen ruokavalio ja tupakoinnin välttäminen.

Lue lisää oppaista:

Mikä ihmeen MS? (PDF 0.8 MB)
Minäkö MäSä-mies? (PDF 1 MB)
MS omin Silmin, MS-naisen tarina ( PDF 9.4 MB)
Mä&Sä –opas nuorille (PDF 3.5 MB)
Mettiäiset metsäretkellä satukirja –Tarina MS-taudista perheen pienimmille (PDF 2.9 MB)

Lähteet:

Päivitetty 1.7.2020