European Heart Journal Open -tiedelehdessä julkaistu tutkimus (Long-Term Clinical Outcomes and Cumulative Costs after Acute Coronary Syndrome: A Risk-Stratified Real-World Study with 5-Year follow-up in Finnish population eli CORONARY-tutkimus) on Novartiksen, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen – Siun soten ja ESiOR:n yhteistyössä toteuttama Siun sotessa tehty retrospektiivinen tutkimus, joka tarkasteli akuutin sydäntautitapahtuman kokeneiden potilaiden tautitapahtuman uusintariskiä ja hoitoon liittyviä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia viiden vuoden seurannassa ensimmäisen tautitapahtuman jälkeen määritellyissä kliinisissä riskiluokissa.1
Tutkimuksessa oli mukana kaikki 45–85-vuotiaat potilaat (n= 3303), jotka olivat hakeutuneet vuosien 2017–2022 aikana Pohjois-Karjalan keskussairaalaan akuutin koronaarisyndrooman vuoksi (n = 1923) tai olivat käyneet läpi elektiivisen toimenpiteen (pallolaajennus tai sepelvaltimon ohitusleikkaus, n = 1380). Potilaiden akuutin sepelvaltimotautitapahtuman uusiutumisriski seuraavan viiden vuoden aikana arviointiin SMART-REACH -riskilaskurin avulla, jonka jälkeen potilaat luokiteltiin riskiarvion perusteella viiteen yhtä suureen riskiluokkaan. SMART-REACH on algoritmi, joka laskee riskin uusiutuvalle sydän- ja verisuonitautitapahtumalle potilaan lähtötasomuuttujien perusteella2. Lisäksi tutkimus tarkasteli potilaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttöä (ensiapukäynnit, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon avokäynnit ja hoitojaksot, invasiiviset toimenpiteet ja sosiaalipalvelut) ja niihin liittyviä kustannuksia viiden vuoden seurannassa eri riskiluokkien osalta.1
CORONARY-tutkimus osoitti, että LDL-kolesteroliarvot olivat kauttaaltaan liian korkeita hoitosuositusten mukaisiin tavoitearvoihin nähden. Lähtötilanteessa vain alle 10 prosenttia potilaista oli LDL-kolesterolin tavoitearvossa ja vastaava osuus vuoden aikapisteessä oli 16 prosenttia. Myös LDL-kolesteroliarvojen seuranta oli puutteellista. Lähes kaikilta potilailta LDL-kolesteroliarvo oli tiedossa lähtötilanteessa, mutta seuranta-aikana kolmen kuukauden kohdalla LDL-kolesteroliarvo puuttui 27 prosentilta potilaista ja vuoden kohdalla 38 prosentilta potilaista.1
Sekundaaripreventiopotilaiden riskiarvioon soveltuvan SMART-REACH -laskurin mukaan potilaat voitiin edelleen jakaa viiteen eri riskiryhmään perustuen arvioon uusintatautitapahtumariskistä seuraavan viiden vuoden aikana. Uusintatautitapahtumariski oli merkitsevästi erilainen eri riskiryhmissä. SMART-REACH -laskurin mukaisella pienimmän riskin ryhmällä riski saada uusintatautitapahtuma oli 20 prosenttia ja suurimman riskin ryhmällä se oli vastaavasti 41 prosenttia.1
CORONARY-tutkimuksessa tarkasteltiin myös viiden vuoden kumulatiivisia sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannuksia, jotka kokonaisuudessaan tutkimuksessa mukana olleiden potilaiden osalta olivat noin 94 miljoonaa euroa. Tarkastellut viiden vuoden kumulatiiviset sosiaali- ja terveyspalvelujen käyttökustannukset yhtä potilasta kohden olivat merkitsevästi yhteydessä uusintatautitapahtumariskin suuruuteen. Pienimmän uusintatautitapahtumariskin ryhmässä kumulatiiviset kulut olivat 15 511 euroa per potilas ja vastaavasti suurimman uusintatautitapahtumariskin ryhmässä 44 859 euroa per potilas.1
CORONARY-tutkimus osoitti, että SMART-REACH -riskilaskurilla on mahdollista jakaa erityisen suuren riskin sekundaaripreventiopotilaita edelleen alaryhmiin, joissa uusintatautitapahtumariski ja kumulatiiviset kokonaiskustannukset eroavat merkittävästi toisistaan1. Tämä tarkoittaa sitä, että tämänkaltainen riskiluokitus voisi olla käytännöllinen työkalu tunnistaa akuutin sydäntautitapahtuman kokeneita potilaita, jotka ovat erityisen suuressa (tai pienessä) riskissä saada uusintatautitapahtuma. Lisäksi jaottelu mahdollistaisi kohdennetumpaa hoidon suunnittelua ja rajallisten resurssien allokointia, sekä mahdollisesti pitkällä tähtäimellä säästöjä kokonaiskustannuksissa.